Rouva Ässän Pizzapihvi

Terveisiä täältä Rouva Ässän köökkisestä ja tervetuloa seuraani! Nyt me pidetään pizzapartyt vailla vertaa!
Meillä herkuteltiin eilen tällaisella veikitsyllä pizzalla. Suosituksen annan. Todellakin! Tämä on hauska, hyvä ja maukas, samassa paketissa.
Meillä minä en niin välitä hiilareita syödä. Meinailen ylipäänsä valkoisista jauhoista tehtyjä juttuja. Niinpä usein kokkaan itselleni samaa kuin Herra Ässälle, mutta ilman hiilareita. Jättäen pois esim.pastan ja korvaan sen kasviksilla. Tällä kerralla tein poikkeuksen. Herra Ässä sai sitä ruokaa, mitä minä tein itselleni. Ja tiedättekö, tykkäs hän tästä. Vallan paljon! Kokki sai suukon!

Ideansa tämä pizzapihvi sai kuinkas muuten kuin lehtipihvistä. Ajattelin että teen lehtipihvin, tiedättehän sen taitetun pizzan, niin siihen tyyliin. Täyttäisin sen uunikasviksissa ja majoneesia turautan. Siitä se tämä ajatus sitten lähti ja pizzahan siitä tuli.
Pohjana tässä on jauhelihasta tehty lehtipihvi. Joskus sen ohjeen kirjoitin blogiini, pitääpä se postata, uudestaan.

Tehdessäni pohdin etten kuvaa tätä koklaamista. Tein 3 pizzaa, ja yhtä valmiina maistoin. Maku oli niin hyvä, ansaitsi kameran esiin ottamisen. Kokkaamisesta kuvaamiseen siis!

Jauhelihapizzan pohja

200-250g naudan paistijauhelihaa/ pizza

Lisäksi tarvitset tuorekelmua tai kaksi leivinpaperia.

Jos käytät tuorekelmua, leikkaa leikkuulaudalle sopiva, isohko pala kelmua ja leikkaa valmiiksi toinen samanmoinen. Minä käytin leivinpaperia, koska se oli kätevämpi. Mielipiteeni on se.
Laita jauheliha tuorekelmun/leivinpaperin päälle, painele sitä käsin ja muotoile samalla. Laita toinen kelmu/leivinpaperi jauhelihan päälle ja kaulitse jauhelihasta ohut, iso pihvi, pohja pizzalle. Muotoile samalla pyöreäksi. Mitä ohuempi, sen parempi. Jauhelihapihvi aina paistaessa paksuuntuu, kohoaa ja myös sitten pienenee leveyssuunnassa, joten ota se huomioon pizzaa tehdessä. Mitä isomman pohjan teet, sen parempi ja mitä ohuemman teet, sen parempi.

Esipaistoin pizzapohjaa ihan minuutin, pari, uunissa, 225 asteessa. Sitten laskin lämpötilan 200.
Pizzapohjan päälle tomaattikastike, jonka päälle juustoraaste. Viimeistele pizza haluamillasi täytteillä. Meillä oli kinkkua, salamia, oliiveja ja aurajuustoa. Melko suolaista. Mutta hyvää!

Pizzaleikkurilla leikkasin pizzan paloiksi, loin silläkin ihan oikean pizzan tuntua. Ja sormin tietysti söin osan pizzastani. Se kuuluu asiaan, pizzansyömistapa-asiaan.

Kattaukseen toin hauskuutta, erilaista, laittamalla salaatin pussiin. Kiva idea, eikä aina sitä "perus"salaattikupsua pöytään.
Ostelen erilaisia paperipusseja, koska ne minusta niin hauskoja. Taas tuli uusi käyttöidea niille.

Mäyrinkäisneitien tervehdys, sehän kuuluu aina blogini asialistalle. Olemme olleet Helsingissä tämän viikon. Alkuviikon osalta en kehuisi lenkkikäytöstä. Heidän. Nimittäin Kerttu, lähinnä hän, jahtaa tuulen lennättämiä lehtiä. Ja kun niitä riittää, niin hällä on mahdoton urakka. Mutta sinnikäs on, ei luovuta. Lehtiä metsästää ja kulkee lehdet suussa, kunnes taas tavoittelee uusia. Hän herättää hurjan paljon hilpeyttä ohikulkijoissa, kanssa lenkkeilijöissä. Minua ei enää kauhean paljoa huvita, kun lenkki, tai siis ulkoilumme ovat yhtä poukkoilua ja minä varon koko ajan ettei hän tempoile autotielle, jalankulkijoidenkaan alle.... Hilkka kyllä auttaa Kerttua lehtimetsästäjänä, muttei hällä ole yhtä paha vietti tähän hommaan. Ehkä ihan hyvä... Sanomattakin on selvää ettei Kerttu-neiti näe eikä kuule mitään, kun metsästys on menossa.
Kaivopuistossa on isot mainokset että sunnuntaina on haravointitalkoot, Helsingin kaupunki järjestää. Olisi kiva mennä, mutta eihän tätä yhtä höppelöä sinne voi viedä. Olisitte nähneet miten hän sukelteli Johanneksen kirkon puiston lehtikasoihin. Moni sai päivän naurut. Ohikulkijat. Sinänsä söpöä, mutta näin taluttajalle ei.... Että voi meidän pientä Kerttua. Hermojaraastava hömelö, rakas sellainen!
Sisarensa, Hilkka-neiti autteli kyllä parhaansa mukaan lehtikasasyöksyissä. Hänkin kyllä on, hermojaraastava hömelö, ja rakas sellainen. Meidän likat!

Tällaisin tarinoin ja nyt poikkeuksellisesti ilman kuvaa koiraneitosista. En saanut kuvia heistä, lehtikasoista kyllä... :-D
Me lähdemme viikonlopun viettoon kotiin maalle. Veikkaan että lumessa leikkivät nuo pikkuplikat onskuina ja me isommat Ässät saamme tehdä lumitöitä. Mutta se vaan sopii!

Mukavia hetkiä ja nautitaan lumesta!
<3:lla Rouva Ässä