Porottavan hyvä paisti kastikkeineen kaikkineen

Onko teistäkin silleesti viissiin, että syksyllä on ihanaa hauduttaa ruokaa uunissa, lämmössä pöhistää paistia tulemaan? Riistaruoka on sitten se toinen asia; kuuluukos se teilläkin syksyllä syödyksi - linjaan? Meillä kyllä vaan kuuluu. Poroa, peuraa, hirveä. Niitä syödään Ässä-perheessä syksyisin.

Maukas ja voimakkaan makuinen kastike kruunaa paistin.
Jos en vallan väärin muista, löysin aikanaan idean tähän kastikkeeseen Kotiliedestä. Lehdestä. Päättelen sen muistikuvasta, että kyseistä lehteä selasin. Lisäpäättelen reseptivihkooni tuhertamastani merkinnästä. Puolihuolimattomasti määriä ja ohjetta on kirjattu. Arvelen tästä että olen odottanut lääkärissä omaa aikaani, enkä ole hoksannut valokuvata kännykällä reseptiä lehdestä. Toki tunnustan olevani vanhan pienen reseptivihkoni fani ja käyttäjä edelleen. Mieluusti sen kaivan laukusta ja touhuan kirjoittaen muistiin asioita joita näen. Tunnelmallisempaa sellainen kuin turvata teknologiaan. Joten ihan en varmaksi sano että hoksnokkaa ei olis ollut :-). Usein se on kiinni tunnelmoisesta kuinka toimin.
Haasteensa siis asetti määrät ja ohje kastikkeeseen kekkailla, mutta onnistuin. Paistin kypsymisaikakin kun riippuu paistin koosta, niin antaa se haasteensa ohjeisen kirjoittamiselle. Suuntaa siis annan ainakin!

Poronpaisti ( 3-4kg)

luullinen paisti, n.3-4kg
suolaa ja mustapippuria
voita
n. 4 dl lihalientä /riistafondista
halutessasi runsaassa voissa paistettua timjamia ja valkosipulia

Ota paisti huoneenlämpöön noin tuntia, kahta ennen kuin laitat sen uuniin. Jos olet sulattanut paistin jääkaapissa, huomioi että paisti on varmasti kokonaan sulanut.
Laita uuni lämpiämään, 175 astetta.
Hiero paistin pintaan suolaa ja mustapippuria. Tässä kohden voit valmistaa sopivan tujakan lihaliemen, minä tein sen riistafondista.
Aseta paisti uunivuokaan ja työnnä lihalämpömittari keskelle paistia, mutta varo ettei mittari ole luussa kiinni. Kaada lihaliemi vuuan pohjalle. Vuole voiveitsellä paistin pinnalle voista ohuita lastuja.
Paista paistia n.1h uunissa 175 asteessa.
Valele lihalientä paistin pinnalle aika ajoin. Näin kun teet, saat paistiin kauniin pinnan. Tähän auttaa kuumempi uuni ja paistoliemen valelu.

Laske uunin lämpötila 125 asteeseen ja paista paistia kunnes lihalämpömittari näyttää 65 astetta. Minulla meni siihen n. 2,5 h. Kun paisti ei ole ihan vielä valmis uunista otettavaksi, ota paistivuuasta paistolientä, riistalientä kastiketta varten n. 3 dl.
Laita siis kastike "tulille" paistin kypsennyksen loppuvaiheessa.

65-asteinen paisti on puolikypsää, ja kauniin värinen, vaaleanpunainen.  Kokonaan kypsä paisti on n.70 -asteinen. Väriltään se on tummempi, ruskean värinen. Minkä kypsyysasteen valitsetkin, ota paisti uunista kun se on sinulle sopiva.
Anna paistin levähtää foliossa.
Voit paistaa voissa ( voita saa olla runsaasti) nopeasti muutaman tuoreen timjaminoksan sekä valkosipulia. Ripottele paistin päälle. Lusikoi pannulta mukaan myös voita, se on imenyt makuja yrtistä ja valkosipulista. 

Mustikkaportviinikastike

2-3 dl paistin paistolientä (riistalientä)
voita
1,5 dl portviiniä
1,5 dl mustikoita
3 rkl maissitärkkelystä
mustapippuria
halutessasi voit pehmentää makua n.1 dl:lla kermaa

Laita kastikekasarin pohjalle n. 1 rkl voita ja anna sen sulaa. Lisää kasariin portviini lukuunottamatta pientä tilkkasta, johon sekoitat maissitärkkelyksen. Kaada myös mustikat ja riistalientä mukaan. Keitä miedolla lämmöllä n.20 minuuttia. Kuumenna sitten kastike kiehuvaksi.
Kaada viini-maissitärkkelysseos kasariin koko ajan sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä n. 5-10 minuuttia. Maistele välillä. Lisää riistalientä jos tarpeen, lirauta joukkoon kermaa, jos haluat. Kerman jälkeen älä enää keitä kastiketta, vaan anna hautua. Surauta lopuksi sauvasekoittimella tasaiseksi kastikkeeksi.

Paisti onnistui yli odotusten, kypsyys oli loistava! Kastikkeesta taas tuli ihan lemppari, jatkossa tätä teemme riistan kanssa. Kunnes kekkaan jonkun uuden koklailun.... Eikös se aina niin mene.
Maustoin paistia timjamilla ja valkosipulilla vasta kun paisti oli leikattu tarjolle. Maku niissä säilyi näin tuoreena, mutta maustoi ihanasti paistia.

Tarjoilin paistia Herra Ässälle perunamuusin kanssa. Sen teen niin brutskubrutaalisti kuin että keitän pestyt perunat kuorineen. Kaadan veden pois, kun perunat kypsiä. Kattilaan suolaa ja reilu pala voita. Muussaan perunat kuorineen kaikkineen käsimuussarilla. Siinä se. Tulee kuohkea ja niin paras muusi! Tämän kikan sain kuulla ravintolassa, jonka nimeä en muista. San Fransiscossa, Kaliforniassa se kuitenkin oli. Sellainen makumatkamuisto meidän keittiököökkiseen siitä jäi. Herra Ässä muistuttaa nykyään kun muusipuuhiin ryhdyn, että kuorineen kaikkineen kiitos!

Minä kun olen HHV eli hiilihydraattien välttelijä, päädyin turvalliseen salaattiin tälläkin kerralla. Salaatissani oli versoja, ja varsinkin rucola sopi maksumaailmaan ihanasti.
Tunnustan kyllä lusikallisen perunamuusia maistaneeni. Miten muuten sitä kehuakokoittaa teille osaisin. Totuudessa pysyä pitää, perunamuusinkin kohdalla!

Kuvissa olevat kivat kastikekupsut ostin Espanjasta. Hauska idea kattaukseen. Jokaiselle vieraalle oma kastikekupsukupsunen.

Ja lopuksi mäyrinkäisneitien touhuista. Tapaan tuttuun.
Arvoisat neidit Hilkka ja Kerttu von Pyppynen saivat viikolla uuden älypelin, asteikolla "vaikea". Ylpeänä kertomaan tässä käyn, että alle minuutissa sen suorittivat. Varsin ei vaativa taida sittenkään olla, tai sitten meillä on vaan niin poikkeuksellisen lahjakkaat koiruudet :-D. Eikös omat aina?

Hilkka seurailee kovasti mielellään takapihamme elämää, tuoliltaan. Peurat jos lähestyy, saamme hältä siitä ilmoituksen. Kännykkäkameralla nappasin tämän kuvan.

Tässäpä sitten ollaan aamun ekoilla päikkäreillä. Kuva on taas kännykällä napattu, menneenä viikonloppuna. Kerttu siellä "luolassa" sohvalla, Hilkka kyllästyi kun ei ollut tilaa, ja parkkeerasi sohvan viereen. Mitäs se, uni maistui siinäkin. Kunnes olikin aika lähteä jahtaamaan peuroja, tai ainakin meininki oli sen mukaista, kun takapihalle juoksivat, kirmasivat he nuoruutensa innolla ja ilolla.
Siitäpä motto tähän alkaneeseen viikkoon meille. Innolla ja ilolla! Tai niin no, tänään on kuitenkin vasta maanantai.... että ei kannata liikoja vielä... ainakin edes hetkittäin, eiks vaan :-D
<3:lla Rouva Ässä