Chilimarinoitu mozzarellasalaatti

Mozzarellasalaatti aasialaisittain. Näin kuvailisin tätä chilimarinoitua versiota. Ja sanottava sekin että tämä on hyvää!
Joskus on hauska pöläyttää pölyjä perinteisten juttujen päältä. Niin muutti, ah niin ihana kuin se perusversiokin on, mozzarellasalaatti Italiasta Aasiaan.
Mun salaatissa on reilusti korianteria.
Jos et tykkää korianterista, eräs ystäväni kuvailee sen makua kuin saippuaa söisi, niin sen voit korvata rucolalla hyvinkin.

Viime viikonloppuna oli ihanaa, kun saatiin ihana ystävä Terhi meille yökylään.
Tein meille tämän salaatin iltapäivän suolapalaksi.
Laitoin mozzarellat marinoitumaan jo aamupäivällä, ennen kuin lähdin Terhiä junalle vastaan. Annoin makustua muutaman tunnin. Maistoin ennen kuin laitoin tarjolle. Ja kyllähän minä lisää chilikastiketta lorautin salaatin päälle.
Tämä salaatti on helppo tarjottava. Sen voi tehdä etukäteen jo lähes valmiiksi.
Just ennen tarjoilua vadin pohjalle salaattisekoitusta, keskelle marinoidut mozzarellat ja reunoille halkaistut miniluumutomaatit. Päälle runsaasti tuoretta korianteria.

Chilimarinoitu mozzarellasalaatti ( kahdelle)

2 buffalamozzarellaa
1/2 prk ranskankermaa
0,5 dl maustamatonta jogurttia
1 rkl sitruunanmehua
n. 0,5 dl sweet chili-kastiketta
2 tl hunajaa
suolaa
mustapippuria

tuoretta korianteria
salaattia
kirsikkatomaatteja

Valuta mozzarellat ja leikkaa ne sopiviksi suupaloiksi. Laita ne kulhoon.
Sekoita ranskankerma, jogurtti ja sitruunamehu. Lisää kastikkeeseen chilikastike, ja mausta sen kastike hunajalla, suolalla ja mustapippurilla.
Sekoita ja tarkista maku.
Kaada kastike mozzarellapalojen päälle.
Laita kulho jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Laita tarjoiluastian pohjalle salaattia. Lusikoi salaatin päälle marinoidut mozzarellat. Halkaise kirsikkatomaatit ja asettele ne tarjoiluastiaan.
Revi salaatin päälle paljon tuoretta korianteria.
Jos kaipaat salaattiin enemmän potkua, laita kupillinen sweet chili-kastiketta tarjolle lisänä.

Me vietettiin Terhin kanssa päivä kahdestaan. Herra Ässä tuli illalla kotiin. Hän vietti viime viikon "kesäleirillä", kuten me ollaan naurettu. Eli siellä purjelentokurssilla, josta viime bloksupostissa kerroinkin. Lauantaina oli vielä kurssi päivä.
Hän niin tykkäsi. Olin niin onnellinen, kun viikolla sain kuvaa ja puhelua tyypiltä, joka oli aivan tohkeissaan, innoissaan ja onnellinen. Se tuntui minustakin niin kivalta ja oli niin hyvä mieli mulla. Hän niin tykkäsi ja alkaa nyt sitten suorittamaan lentolupakirjaa. Harrastus siitä sitten kehkeytyi. Minä en uskalla kyytiin. Lupasin kyllä lähteä reissuihin matkaan. Kuvaan, kannustan ja hurraan lentäjä- Herra Ässälle maasta käsin <3

Yhtenä aamuna sain kuvan kiitoradalta. Siellä oli hippasen ruuhkaa.

Illalla Herra Ässä kertoili meille lentojuttujaan ja grillasi ibericopossun secretoa ja vartaita.

Heinäkuu alkoi eilen. Kesä vajuu livakkaan. Me jo pikkuiset lomat Herra Ässän kanssa pidettiin. Lomaa säästellään loppuvuoteen ja ens vuoteen vielä, jos vaikka reissuille pääsee.
On silti suunniteltu pientä reissua kesäänkin. Lähdetään piipahtamaan Maarianhaminassa parin viikon päästä. Viikonlopun reissu. Voi että mä sitä odotan!
Mutta ei mulla ilon aiheet siihen lopu. Reissua ennen saadaan mun ihania ystäviä kolmin kappalein meille yökylään. Että aika kivasti on mulla kivaa tiedossa tähän heinäkuuhun <3

Me ollaan pikkulikkojen kanssa, niin juurikin he kaks pyppyskäistä, mäyrinkäisneitosta, lenkkeilty nyt aina aikaisesta aamusta. Kovien helteiden takia on aamulla jo viiden jälkeen lähdetty ulkoilemaan ja nauttimaan kesäaamuista. On ollut ihana mennä ja kulkea, niin rauhallista ja hiljaista. Me ollaan kovasti nautittu.

Erimielisyydet meillä kuoppa-asioissa myös jatkuu. Istutettiin Herra Ässän kanssa takapihalle, yläpihalle, jota haluamme kuoppavapaana pitää, ruusuja. Herra Ässä sai 50-vuotislahjaksi komean valkoisen ruusun. Se löysi takapihalta mökkeröisen vierestä paikan ja muuten kukkii niin mahdottoman upeana.
Arvon neidit kukkienhaistelijat sitten ovat sitä mieltä, että ihanaa on ruusujen viereen kaivella kuoppia. Onhan siinä kuohkeaa multaa ja ihania tuoksuja....
Ehkä me joskus päästään yhteisymmärrykseen. Toisin sanoen meillä taitaa pian olla niitä kuoppia yläpihalla ihan luvan kanssa.... vai mitä luulette :-)