Iberico-possun poskia
Tervehdys!
Rouva Ässä on asettunut arkeen, loman jälkeen. Kotona ollaan. Lämmöllä taas muistelen reissua ja köökkihommia Espanjassa. Palma- postauksessa possunposkista lupailin postia. Sepä tulee tässä. Tervetuloa seuraani <3
Mallorcalla, Palmassa, söin Iberico-possun poskia. En ole koskaan-ikinä-milloinkaan syönyt niin hyvää possunlihaa.
Siitä syttyi kipinä ja leiskahti varsin liekkeihin. Päätin siltä ravintolassa istumiselta; kunhan palaamme Benalmádenaan, jatkamaan lomaamme siellä, tätä NIIN kokkaan. Päätöksestä kokkaukseen ja niin marssi Rouva Ässä hattuineen ja perässä vedettävine kärryineen kauppaan. Olin oikea espanjalainen "doña" :-D
Ostoslista muassa, tohkeissani touhusin. Tuuppasin lihatiskille. Jännitti. Päätin taasen asioida espanjan kielellä. Lihamestari vaikutti varsin yrmyltä.
Tilasin Iberico-possun poskia. Lihamestari kääntyi heti tavoittamaan niitä tiskiltä ja pakahduin ylpeydestä. Osasin tilate ne espanjaksi! Pian posket paketissa kölli kopsussani. Siitäpä sitten seuraavaksi kania, onko kanin koipia, grasias! Lihamestari rypisti kulmiaan ja toistin kysymykseni. Hänpä sitten hokasi ja kiltti auttoi, opetti miten se oikein lausutaan. Olin lausunut vähän väärin. Nytpäs osaan lausua oikein! Koipia ei ollut, mutta kokonainen kani olisi. Siitäpä sitten. Ja niin se vaan plumpsahti sekin pyyntö espanjaksi, kun pyysin jos hän paloittelee sen minulle. Paloitteli. Taas pakahduin. Ja tässä kohtaa Yrmy Lihamestari jo hymyili! Kerran. Mutta hymyili.
En meinannut malttaa ostelua lopettaa, ostin vielä lampaankyljyksiä. Niin hyvin asiointini sujui, kaksin onnistumisin! Sain haluamani tuotteet ja espanjaksi ne pyysin. Yrmy Lihamestari hymyili minulle vielä toisen kerran, kun kiitin ja kerroin että minulla on nyt kaikki mitä tarvitsen. Tämä kauppakokemus oli osa tätä ruokakokemusta, ja tohkeissani vetelin ostoskärryäni kohti kotia ja ajattelin ettei ruuasta voi tulla muuta kuin hyvä!
Tästä se sitten lähti:
Olin netissä kuukkeloinut, etsinyt ohjetta jonka mukana mennä keittiössä, tavoitteena maukkaat ja ihanat possunposket. Useinkin aina pörrin katselemassa erilaisia ohjeita, etsin inspiraatiota. Naurattaa, kun touhuan näitä Espanjassa, netti automaationa antaa minulle espanjalaisia ohjeita ja sivuja tarjolle.
Minähän tykkään treenaa ja opiskella sanastoa, joten ilolla klikkaan espanjalaisia blogeja ja ohjeita auki.
Sieltäpä bongasin ohjeen tämän.
Sherryssä haudutettuja Iberico-possun poskia kahdelle
6 kpl (2-3 poskipihviä/ ruokailija)
1 porkkana kuutioituna
1 selleri kuutioituna
6 valkosipulinkynttä puristettuna
3 dl lihalientä
2 dl Pedro Ximénex-sherryä (makea sherry)
mustapippuria
suolaa
Jos käytät Römertopf- pataa, kuten minä käytin, touhua tämän ohjeen mukaan:
Puhdista possunposket kalvoista. Ruskista posket pannulla öljyssä.
Ota esille pata ja laita lihat ja muut ainekset pataan. Huomioi että Römertopf- pata pitää laittaa kylmään uuniin ja padan pitää olla kylmä.
Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen ja pata uuniin.
Anna muhistella n. 4-5h.
Jos teet tavallisessa uunipadassa, touhua tämän ohjeen mukaan:
Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen.
Puhdista possunposket kalvoista ja ruskista ne öljyssä padassa. Ota posket padasta odottamaan.
Lisää kasvikset pataan ja kuullota niitä hetki. Lisää sitten lihaliemi, sherry ja possunposket. Anna muhistella uunissa 4-5 h.
Ota sitten posket padasta ja laita ne folioon.
Kaada haudutusliemi tiheän siivilän läpi, puserra kasviksia siivilää vasten. Saat niistä kastikkeeseen mukaan makuja.
Laita liemi kattilaan ja kuumenna. Se redusoituu eli paksuuntuu. Jos kastikkeesta ei tule halutun paksuista, voit avittaa asiaa sekoittamalla teelusikallisen maizenaa kylmään veteen ja kaada seos hiljalleen, koko ajan sekoittaen (vispilä on hyvä) kastikkeen joukkoon.
Laita possunposket kastikkeen joukkoon ja kuumenna kastiketta.
Tarjoile heti. Koristele annos porkkanasuikaleilla ja basilikalla tai persiljalla.
Possunposkien kanssa sopii mainiosti perunamuusi tai lohkoperunat. Jos hiilareita välttelet, paistetut palsternakka- tai lanttukuutiot ovat oivallinen ja Rouva Ässän toimesta testattu mainio valinta :-)
Meillä oli reissussa ikävä meidän pikkulikkoja, mayrinkäisneitoja, ja Herra Ässä kekkasi hauskat servettirenkaat meille avaimenperistä. Eiks oo söpö ja hauska idispidis?
Tästä ruuasta tuli ykkössuosikkini, ihan siitä asti että alkuajatus syntyi Palmassa, niin ihanassa kaupungissa. Sekin, että asioin kaupassa ostospuuhat espanjaksi, on osa tätä ykkössuosikkiutta. Pakahdun tästä edelleen. Höpsö minä! Ja tietysti sekin, että tämä oli vaan niin hyvää, etten kuvailla osaa.
Illallisella istuessani pohdin Herra Ässälle. Olisko tässä se ruoka jolla aloittaisin kauan haaveilemani ravintolapäivä- jutun. Nähtäväksi jää.... ;-)
Kävimme lomallamme muutamasti Málagassa. Se on yksi meidän lempparifeivöritti kaupunki maailmassa. Matkaa Benskusta n.20 kilometriä, junalla tai bussilla sen hyvin taittaa.
Bongasin kattoterassin, josta olisi hyvät maisemat. Hotelli AC Hotel by Marriott Málaga Palacion katolle pääsee ihailemaan Málagaa. Heittäydyttiin villeiksi ja nautimme siellä Cuba Libre- drinkit.
Hotelli on Málaga ison katedraalin vieressä.
Kuva: Jani Samuli |
Näin netissä kuvia ja luin että Málagassa on sellainen reitti jonka varrella on paljon seinämaalauksia, graffiteja. Niitä bongailimme. Graffiteja on paljon, joten näkemistä jäi ens kertaankin. Kartan tallensin ja sen mukaan hommaa seuraavalla reissulla jatketaan.
Las Lagunillas on se kaupunginosa josta kuvia löytää. Joitain maalauksia on myös Málagan Sohossa.
Rouva Ässä ihastui tietysti ruoka-aiheisiin maalauksiin paljon. Eikä tässä lainkaan huono asia ole tuo kruunukin ;-)
Herra Ässä jäi kiinni taas salakuvaamisesta :-)
Piipahdimme myös hauskassa tavernassa. Se sijaitsee vastapäätä kauppahallia, kadun kulmassa. Ennen muinoin kapakkainen oli vain miehille. He pääsivät sinne "pakoon" vaimojaan, sherryille omassa rauhassa. Naisilta pääsy kielletty. Kun ensi kerran ollaan siellä käyty, oli henkilökunnalla valkoiset takit ja keski-ikä heillä varmastikin n.65 vuotta. Nyttemmin takeista on luovuttu ja henkilökunta nuorentunut. Mutta vanha laskutustapa elää edelleen. Liidulla kirjoitetaan summat kohdallesi tiskille allekkain. Baarissa ei ole pöytiä, sherryt nautitaan tiskillä. Tiskin takana on tynnyreitä, täynnä sherryä ja sieltä sinulle lirutellaan lasillinen, valintasi mukaan. Hauska paikka!
Kuva: Jani Samuli |
Kuva: Jani Samuli |
Rentoa, hyvää mieltä ja iloa. Kun saa vaan olla ja tehdä mitä mieleen juolahtaa, se on ihan niin parasta.
Màlaga, Espanja <3
Kuva: Jani Samuli |
Haikea oli lähteä kotiin. Haikeutta lisää se ettei meillä ole ajatusta koska taas Espanjaan ehdimme. Mennee ehkä ensi syksyyn. Mutta oli myös ihanaa lähteä kotiin, koska pikkulikat!
Saimme taas rakkaat karvakorvat syliimme. Ja reissussa ollessamme Herra Ässä tilasi likoille uima-altaankin. Joten meillä odottamassa sen kokoaminen ja testaaminen. Veikkaus meillä on, että neiti K on altaassa uimassa alta aikayksikön. Neiti H saattaa puolestaan tulla mukaan kunhan hetken rauhallisesti houkuttelemme.... Kerron sitten kuinka homma meni ja saatanpa kuvaakin laittaa.
Loppuun tuttuun tapaan kuva likoista. Tässä poseerataan tuliaiskaulapannoissa. Ajatuksena, että kyllä vaan likat vielä pääsee mukaamme Espanjaan!
Kommentit
Lähetä kommentti