Täydellinen paprikakeitto

Tervehdys!
Tänään Rouva Ässä tarjoilee Paprikakeittoa, jossa ripotteina paistettua serranokinkkua ja popcorneja. Hauska yhdistelmä. Maut sopii niin kivasti yhteen ja tähän keittoon. Kertakaikkiaan niin ihana combo, että kerran viikkoon meillä syödään tätä.
Ihanaa lämmintä, just tähän rapsakkaan pakkaskeliin sopivaa pehmeätä ja täydellisen makuista keittoa.
Ulkoilun jälkeen maistuu lämmin ja täyteläinen keitto. Tässä on sinulle ohje. Helppo ja nopea valmistaakin. Aikaa meni n. 30 minuuttia.

Nytpä on käynyt Rouva Ässälle moka. Torstaina piti jo postia laitella, vaan en muistanut!
Tässä vietämme Herra Ässän kanssa leppoisaa iltapäivää, lauantaina, ja yhtäkkiä räpsähti mieleeni. Etten postia laittanut torstaina blogiin.
No, eipä se, nyt laitan. Onneksi tämä homma, postittaminen on niin kivaa puuhaa ja kuvatkin, ohjekin, minulla valmiina. Tästä siis tulee, postia. Sinulle <3

Olen ollut tosi väsynyt, senpä vuoksi saattoi ihan lipsahtaa mielestä tärkeä postipäivä. Joka toinen torstai kun tapana postia blogiin laittaa. Ja vaikka nämä blogihommat piristää ja antaa kivaa fiilistä, niin vaan näemmä siitä huolimatta lipsahti postipäivä mielestä.
Niin väskänä oon ollut, että skipattiin kauan suunniteltu viikonloppu Helsingin residenssissä.  Haaveilin siitä pitkään. Ihania pitkiä aamulenkkejä heräilevän Helsingin merenrannoilla mäyrinkäisneitojen kanssa. Herra Ässän kanssa kuljeskellaan kaupungilla, käydään syömässä. Viinillä. Ihastellaan joulun avausta. Joulun valoja ja tunnelmaa.
Koti se veti pidemmän korren. Ihan täysin vapaa viikkis, ilman ohjelmaa. Mukava vaan olla kotona ja röllötellä.
Meinailin, että varmasti niitä joulun valoja näen San Franciscossa ja Havaijillakin. Ja amerikkalaiseen tyyliin; paljon. Reilu viikko enää kun reissuun startataan. Sitä, sitä NIIN odotan!

Mutta mennääns siihen paprikakeittoasiaan.
Olen lueskellut paljon ruotsalaisia blogeja, ja yhdestä taannoin bongasin punssin. Siinä blogissa käytettiin punssia kokkailussa kivasti. Herra Ässä haki kerran tässä töistä kotiin tulleessaan minulle Alkosta pullon punssia. Pitäähän sitä käyttää, kun hankittua tuli. Lirautin tähän ihanaan paprikakeittoonkin lirusen...


Paras paprikakeitto

4 punaista paprikaa
1 kokonainen yksikyntinen valkosipuli
1 rkl öljyä
1 tl savupaprikajauhetta
1 prk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
6 dl vettä
3 rkl häränlihafondia ( kasvisliemikuution tai -fondia voi käyttää tilalla)
2 dl kermaa
4 rkl punssia (voi jättää pois)
mustapippuria
(suolaa)

Ripotteiksi:
paistettua serranokinkkua, popcorneja ja timjamia

Laita uuni lämpiämään, 200 asteeseen. Grillivastus päälle.
Halkaise paprikat, poista siemenkohta ja valkoiset osat. Laita paparikat uunipellille kuori ylöspäin ja paahda kuumassa uunissa kunnes paprikoiden pinta alkaa kuplia. Ota paprikat uunista.
Kuori ja purista valkosipuli murskaksi.
Kuumenna öljyä kasarissa. Kuullota valkosipulimurskaa ja savupaprikajauhetta kasarissa. Lisää paprikat ja pavut kasariin, mukaan myös vesi ja fondi. Sekoita.
Anna keiton muhistella hellällä hellan höökillä n. 15 minuuttia.

Leikkaa tai saksi serranokinkkua suikaleiksi, paahda popcornit ( tai käytä valmispopcorneja).
Paista serranokinkkuasuikaleita pannulla ilman öljyä. Ässävinkkinä; Serranokinkusta tulee tosi suolaista paistuessa.

Soseuta keitto sauvasekoittimella sileäksi. Lisää punssi sekä kerma keittoon ja anna hetken vielä hellan höökillä muhitella. Lisää mustapippuria.
Maista keittoa.  Tarkista tarvitseeko suolaa lisätä. Ole varovainen sen lisäämisen kanssa, koska keitossa on jo fondia ja ripotteeksi tulee tosi suolaista serranokinkkua.

Laita serranokinkkusuikaleet, popcornit ja timjamit kulhoon, sekoita.
Nosta keittokasari ja ripotekulho pöytään.
Syömään!

Yks on sellainen kiva juttu. Joka tosi paljon on tuonut minulle hyvää mieltä tässä pimeässä marraskuussa. Sain tehdä lehtijutun lehteen jota julkaistaan Espanjassa asuville suomalaisille ja tietysti lehteä tilataan myös Suomessa. Lehti on niille, jotka tykkäävät Espanjasta, haaveilevat sinne muutosta. Minä tykkään kokkailla, tykkään kattaa, tykkään ruuasta ylipäänsä ja valokuvaamisestakin tykkään. Mikäs sen sopivampaa kuin saada touhuilla moisia. Ja tehdä samalla juttua kuvineen lehteen.
Juttuni oli ohjeita ja tarinaa espanjalaisesta pikkujoulupöydästä; tapaksia touhusin.
Tässä kuvaa, "behind the scenes"- ajatuksella, kun sitä lehtijuttua varten kuvia touhusin.
Herra Ässä kuvasi minut. Mäyrinkäisneidit ottaa ihan tyynesti siinä sohvalla päikkäreitä :-)

Likat, mäyrinkäisneitoset, aina touhuissa mukana ovat. Hilkka jaksaa enemmän ja yleensä touhuaakin koko ajan mukana. Hän on niin ihana seuraneiti, tarkkailee, katselee ja on mukana jutuissa.
Tässä päivänä eräänä, kun keli on yllättävän valoisa, päätin että nyt kokkaan ja kuvaan, blogia varten.
Niin se Hilkka mukana touhuissa minulla koko ajan oli. Nappasin assarista nopskaan kuvankin.