Tortillavuokaa ja pinaattijalapeñotahnaa

Hyvää Vappua! Kuvasin aamulla touhujani. Kivoja kuveja kun tuli, vappubloksuun ne piti. Vappuyllätyksenä.
Meillä on tänään hääpäivä. Yhdeksän vuotta sitten. Naimisiin me mentiin. Touhuilin meille aamulla aamiaispalukkaa. Pidän siitä. Aamiaispalukkatouhuilusta. Aina kun jaksan, teen meille viikonlopuille, vapaapäivien aamuihin hyvää herkkuaamiaista.

Meillä on tänään lomapäivä. Ollaan vaan oltu, ihan lomalla. Ihana pitkä viikonloppu. Kiva saada pieni lomakatko kevääseen. Me kun ei olla keväällä tässä lomailtu. Säästellään lomapäiviä ja rahaa joulukuulle; San Franciscon ja Havaijin matkaan. Siitä kerroinkin edellisessä postissani. Ihana syy säästää.
Minulla tosin reissua kolmen viikon päästä kyllä tulossa, kun lähden ystävieni kanssa Pietariin. Tai no, lähden, jos saan viisumin. Mokkeloin viisumihakemukseni aika huolella. Ilman tärkeitä tietoja hakemuksen jätin. Varsin tyytyväisenä mentiin ystäväni kanssa viisumiasiaa vireille sitten laittamaan. Virkailija ihmetteli hakemustani. Melkoisen puutteellinen hakemus minulla, osoitteita ja muita henkilötietoja myöten. Hiki siinä tuli, mutta saatiin me hakemukset sitten valmiiksi.... Virkailija oli onneksi ymmärtäväinen ja ystävällinen, vaikka varmaan puri hammasta. Myönnän, olen liian homssantuusa ja touhuilen, tuusailen kaikenlaista, vaan virallisasioissa tars kyllä tarkempana. Enkä oikein edelleenkään oikein tajua, olin minä täyttävinäni koko hakemuksen huolella. Taisi olla siinä samalla varmaan jotain muuta touhua, kun en huolella sitten ollutkaan.

Mutta. Siis nyt on Vappu. Ja vapainen päiväinen.
Aamiaista, ehkä kuitenkin oli paremminkin brunssia, kuohuvaa ja tortillavuokaa sekä mainiota pinaattijalapeñotahnaa. Herra Ässä ei halua jalapeñoja syödä, chiliä lain. Tykkäisi hän, mutta vatsa ei. Niinpä pöräytin erilleen kipakan soossin mulle, ja sipulisen soossin (tomaattisalsa) Herra Ässälle. Minä kun en sitä sipulia. Näin huomioin kuitenkin molemmat ja hyvin koitan tehdä.
Se on meillä parisuhteessakin se juttu, hyvin toiselle tehdään.

Hauduttelin tomaattikastikkeen tuttuun tapaan; kattilaan öljyä liru, 4 valkosipulinkynttä, ripsaus mustapippuria, ripsaus suolaa ja perään kaksi kourallista basilikaa pienittynä. Tuoretta.
Hellan hööki päälle ja kaadoin kattilaan isomman purkin paseerattua tomaattia. Perään n.0,5 dl valkoviiniä ja 3 rkl ruokokidesokeria (tai muuta ruskeaa sokeria). Hauduttelen hellällä hellan höökillä. Kun kastike oli muhistellut, pöhistellyt aikansa, ja hellan hööki pientä, kaadoin joukkoon purkillisen kermaa.

Paistoin jauhelihaa paketillisen (400g) ja kaadoin tomaattikastikkeen jauhelihan joukkoon. Pienen tilkan pelkkää tomaattisoossia jätin kattilan pohjalle.
Uunivuoka, sen pohjalle tilkka öljyä ja kieritin öljyä, jotta koko vuoka öljyyntyi. Sitten laitoin vuuan pohjalle tortillaletun, sen päälle kauhoin jauhelihakastiketta, lisäsin viipaloitua vuohenjuustoa ja tomaattisivuja, kourallinen mozzarella juustoraastetta. Toistin saman siten että päällimmäisenä oli lopulta 4.tortillalettu. Sen päälle kauhoin vielä kastiketta, se tilkan jonka kattilan pohjalle jätin. Siihen päälle kaksi kourallista mozzarellaraastetta ja uuniin, 200 astetta ja n.15-20 minuuttia.

Kun tortillavuoka oli uunissa, nypin rasiallisesta babypinaatteja varret pois, huuhtelin pinaatit kylmässä vedessä ja kippasin tehosekoittimeen. Mukaan 1,5 dl öljyä, 3 valkosipulinkynttä, 4 jalapeñoviipaletta purkista ja 6 pepperonia purkista, ja niistä leikkasin kanssa ne varret pois. Pepperonit pilkoin saksilla pienemmiksi paloiksi. Ripsaus suolaa ja liraus sitruunanmehua.
Sursur ja pörpör, tahna oli valmis.

Ei ollut vaikeaa, eikä aikaa vienyt paljoakaan, kun ihana brunssi oli valmiina. Joimme Herra Ässän kanssa sisareni pojalta ja hänen avovaimoltaan saamamme kuohuviinin. Säästelin sen vappuun. He ostivat talvella talon tästä meidän naapurustosta. Oli kaupoissa näppini pelissä. Vinkkasin talosta heille. Sellainen kaunis ja heille ihana talo tulisi myyntiin. Ei julkiseen myyntiin ehtinyt, he sen ostivat. Tätinä iloitsen, kun sain heidät lähelle <3. Auttelin talon ostamiseen liittyen heitä ja kiitoskukkana sain kuohuvaa. Se maistui erinomaiselta.
Kaikkiaan monta asiaa jotka ovat kippistyksen arvoisia.

Iittalan Essence-sarjan lasit ovat minusta ihan ehdottoman parhaimmat ja kauneimmat lasit koskaan. Ne meillä viinilaseina käytössä ja "tahnalaseina" kans, nytkin pinaattijalapeñotahnalle oiva kupsu :-)

Ja kun samppanjalla kippistimme päivemmällä, siihen jutskaan meillä on Marimekosta aikanani ostamani lasit. Ne on valmistettu pienessä lasipajassa Nuutajärvellä; Art Glass Teamissa. Onkohan se enää toiminnassa. He tekivät kauniita laseja. Marimekossa niitä myytiin ja minä ihastuin.
Ostin ja ajattelin, että jos joskus naimisiin. Niistä tulisi hääpäivälasit. Ja nyt ollaan Herra Ässän kanssa, vappuaatosta 2009 asti, kippistelty näillä laseilla.

Tänään on hääpäivän lisäksi myös toisen ihanan asian merkkipäivä. Meidän pikkulikat ovat tänään asuneet meille 2 vuotta.
Ihanat, pienet kultapampulamme, höpsönpöpsöt <3 <3

Tässä he ovat, Hilkka ja Kerttu, justiinsa kotiutuneina. Kaksi vuotta sitten. Ekassa sängyssään, vanhassa matkalaukussa.

Ja tässä he ovat nyt, isot neidit vappuhatuissaan. Hyvää Vappua!

Kuva Jani Samuli