Lihapullavuoka mustapippuri-suppilovahverokastikkeella

 

Riista ja sienet; syksyn juttu. Eiks vaan. Peuranjauhelihaa pakastimessa ja ihana ystävä toi pussillisen suppilovahveroita. Joten siitäpä se alkaa tämän lihapullavuoan tarina.Postasin lihapullavuoan ohjeen bloksuuni itse asiassa aika täsmälleen 2 vuotta sitten. Nyt tuunasin ohjetta ja hyväähän tästäkin tuli. Alunperin näin idean lihapullavuoasta espanjalaisessa kokkikerhossa, ja nappasin omaan käyttöön.  

Hämmästytin itseäni kun postaan nyt näin tiheään. Joskus näinperin. Tässä ollut taukoilua ja epämääräisiä julkaisupäiviä. Torstaisinhan meillä, joka toinen viikko, on tavannut treffit olla. Minä siitä kyllä nyt lipsuillut oon, mutta tänään tärähtää postia. Torstai kun on. Pysy kuulolla, jos tässä vaikka treffirytmiin pääsisin ja kahden viikon päästä taas postia tupsahtaisi. 

Herra Ässä tykkää tästä ruuasta tosi paljon. Vuoka on helppo valmistaa, aikaakaan ei hurjasti mene. Perunoiden kiehuessa tekee näpsästi lihapullataikinan ja pyörittää pullat. Niin ja tekee suppiskastikkeen. Uuni hoitaa loput. Lihapullat voi tehdä myös naudanjauhelihasta, jos peurasta ei tykkää. 

Lihapullavuoka mustapippuri-suppilovahverokastikkeella ( ohje on neljälle)

8 isoa perunaa

500 g peuranjauhelihaa 

3 rkl korppujauhoja

1 dl kermaa

1 tl riistafondia

suolaa

voita

2,5 dl suppilovahveroita, joista kiehautettu nesteet pois

sipulia

1 kpl mustapippurituorejuustoa

2 dl kermaa

Emmental-juustoraastetta

tuoretta timjamia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese ja kuori perunat. Keitä ne viittä vaille kypsiksi. Perunoiden kiehuessa tee lihapullat. Sekoita kulhossa kaikki muut lihapullien ainekset paitsi jauheliha. Lisää se viimeisenä ja sekoita taikina tasaiseksi. Pyörittele lihapullat kostein käsin tasakokoisiksi pulliksi. Jätä pullat lepäämään pöydälle. 

Kun perunat on lähes kypsiä, kaada kattilasta vesi pois. Laita perunat leikkuulaudalle. Anna niiden hetki jäähtyä, niin ne on helpompi viipaloida. 

Tee suppilovahverokastike. Laita paistinpannulle voita ja paista suppilovahveroita hetken ajan. Jos haluat, voi lisätä pannulle myös sipulia. Lisää pannulle sitten mustapippurituorejuusto ja pilko juustoa lastalla pienemmäksi. Kun juusto alkaa sulaa, pienennä hellanhöökiä ja lisää kerma. Sekoita ja anna muhistella hiljalleen hellällä lämmöllä. 

Viipaloi perunat ohuehkoiksi, n. 0,5 cm viipaleiksi. Asettele perunaviipaleita piirakkavuoan reunoille ja pohjalle kiinni toisiinsa. Laita sitten lihapullia vuokaan, pohjalla olevien perunaviipaleiden päälle. Asettele perunaviipaleita aina pullien väliin, vuorotellen lihapulla ja perunaviipale. 

Lusikoi pienellä lusikalla suppiskastiketta perunoiden ja lihapullien väleihin, kaikkiin koloihin. 

Ripottele koko komeuden päälle vielä juustoraastetta. Kypsennä uunissa n. 30 minuuttia, tai kunnes lihapullat ovat kypsiä. 

Päälle vielä tuoretta timjamia. 

Syömään! 

Meillä on syöty nyt syksyllä tosi paljon sieniä. Kuten bloksuni ohjeistakin olette saattaneet huomata.  Tykätään tosi paljon. Riistalihakin kuuluu suosikkeihimme. Ollaan siis nyt ihan aallonharjalla ruokatrendeissä Ässälässä. Meillä on pakastimessa paljon sieniä, kantsuja ja suppiksia. Piisaa talvelle asti sienivarastot. 

Pohdiskelen viikonlopulle ruokajuttuja. Luulen että nyt mennään jollain helpolla, nopealla ruualla. Saatan jopa ottaa pakastimesta jotain valmista, aiemmin tehtyä; kinkkukiusausta tai hernekeittoa. Herra Ässän kanssa jatketaan kuusiaidan kimpussa meinaan viikonloppuna. Se on päässyt aika villiin kuntoon, joten leikattavaa ja poiskärrittävää oksaa piisaa. Nyt on myös aika haravoida ja puhaltaa kaikki lehdetkin pihapiiristä. Joten en usko että jaksan kovasti köökkisessä touhuilla, kun ulkoillaan ja pihapuuhaillaan paljon. 

Ja luonnollisestihan aikaani viikonloppunakin saavat eräät tietyt tyyppänät.... tiedätte kyllä. Just he. Mäyrinkäisneidit. 

Jotka ovat taas alkaneet remmirähjäilemään. Tosi kova pettymys ja suru mulle, koska he ovat menneet nyt niin pitkään tosi kivasti lenkeillä koirakohtaamiset. En tiedä mikä sen taas nyt laukaisi. Pikkasta masista siitä mulla ilmassa. Olen nyt kuitenkin päättänyt selättää taas ongelman. Yhtenä jeesinä mulla on sellainen laulu, jota kehittelen päässäni. Pidän itseni iloisella ja rennolla mielellä, laulan erilaisin sanoituksin, mitä vilkas mielikuvitukseni aina tuottaakin siinä kohtaa, sellaista laulua, jossa toistuu " iloinen kulkue, me ollaan iloinen kulkue". Ajattelen meitä likkojen kanssa kolmen akan iloisena kulkueena. Se on kyllä vissiin auttanutkin, sillä eilen ja tänään osattiin jo (ainakin osittain) mennä hienosti. Jatkan siis iloinen kulkue- biisin sanoittamista ja lauleskelen menemään. Herra Ässä kyllä tuumasi olevansa aivan varma, että minulta saattaa laulua päästä vähän ääneenkin.... voi olla, voi olla :-D

Loppuun tuttuun tapaan näistä räyhääjistä kuva. Ihailtiin uutta mattoa kimpassa. Tai no. Nää hömelöt ihaili   mun kättä, joka oli menossa tuttuun taskuun. Siihen jossa on aina nameja....